|
Post by Cara S. on Nov 23, 2018 20:01:03 GMT
Obsidian Crucifix xx
englantilainen täysiverinen, ori 171cm, voikonkirjava Vaativa B, 130cm, CIC3 (tulee olemaan)
Kurttu on Caran yksityishevonen ja nainen vastaa sen liikutuksesta itse!
|
|
|
Post by Cara S. on Aug 5, 2019 12:30:34 GMT
31.07.2019 Heinäkuun villi-cup
Suuntana oli jo tutuksi tullut Adina ja heinäkuun villi-cup, jossa olin useasti kilpaillut. Tällä kertaa mukaa lähti Roxy, Mikki, Kurttu, sekä Jenny, joten lähdimme matkaan kahdella trailerilla. Avukseni olivat lähteneet tallityöntekijä Jenny (eli Jenny N., kun kerta Jenny-ponikin löytyy), Tontun vuokraaja Mira, sekä Merrin omistaja Susan. Fiona oli jäänyt pitämään tallia pystyssä, koska kisoissa tulee menemään koko päivä. Itselläni oli perässä puoliveriorien traileri, sekä vieressäni etupenkillä Susan. Jenny N. vetää perässään ponitammoja seuranaan Mira. Liikkeelle oli lähdetty heti aamulla ja lopulta saavuimme perille ajallaan. Päivä alkaa kouluratsastuksella, joten otimme kaikki hevoset ulos trailerista. Itse hoidin kuntoon Roxyn, joka starttaisi ratsuistani ensimmäisenä. Kouluradalla helpossa B:ssä starttaa Roxy, Jenny, sekä Kurttu, joten lähdimme verryttelemään ratsuja. Itse vastasin Roxyn verryttelystä, Jenny N. pääsi Kurtun selkään ja Susan Jennyn. Mira jäi kävelemään Mikin kanssa, joka starttaisi vasta seuraavassa luokassa.
Jenny N. verrytteli Kurtun minulle valmiiksi, mutta ehdin ottamaan sen kanssa parit kierrokset itsekin ennen rataamme. Ori oli todella vahva ja kiireinen ja Jennylläkin oli kuulemma ollut sen kanssa vaikeaa verryttelyssä. En ehtinyt saada oria pehmenemään ennen rataamme, joten sillä fiiliksellä mentiin mikä nyt oli tarjolla. Heti radalle saapuessa meno oli todella huonoa, eikä se oikeastaan parantunut siitä. Raviohjelman nyt saimme tarvottua läpi jokseenkin siististi, mutta laukkaohjelma meni ihan muusiksi. Kurttu heitti pukit yhteen väliin, teki halkaisijalla itsenäisiä laukanvaihtoja ja oli vähällä hypätä yli kouluaidasta. Olikin siis aivan oikeutettua, että jäimme luokan viimeisiksi. Prosentteja kertyi kuitenkin jopa 59,643%, mistä olen todella yllättynyt.
Kun lopulta kaikki koulusuoritukseni oli valmiit, oli jonkin verran odottelua ennen esteitä. Jenny ja Roxy starttaavat 70cm, mutta tammat olivat valmiiksi jo aika vertyneitä. Otin molempien kanssa lyhyet verryttelyt, jossa hyppäsin parit esteet ja hieman katselin miltä tammat tuntuvat. Molempien kanssa sujui ihan kivasti, joten päätin verryttelyt lyhyeen ja jäin odottelemaan radalle pääsyä. Kun ponitammojen radat oli hoidettu, minulla oli luokkien välissä hyvin aikaa verrytellä itse sekä Kurttu, että Mikki, jotka starttaavat metrissä. Mikki oli verryttelyssä todella hyvä, mutta hankalalla tuulella olevaan Kurttuun jouduin käyttämään enemmän aikaa.
Mikin huikean puhtaan radan jälkeen kiipesin Kurtun selkään melko ristiriitaisin fiiliksin. Suuri voikonkirjava oli edelleen ihan yhtä hankala kuin kouluradallakin, joten sain ihan radalle siirtyessänikin olla tarkkana. Portista sisään mennessämme Kurttu muka säikähti jotain ja kääntyi täysiverisen nopeudella ympäri melkein törmäten järjestyshenkilöön. Lopulta sain kirjavan sisälle radalle, jonka jälkeen aloitin heti kuin mahdollista. Rata oli katastrofi, Kurttu juoksi kokoajan alta pois ja kirosin vain mielessäni päätöstäni lähteä kolmipaloilla radalle. Maastoesteillä Kurtulla käytetään pelhameita, jotka olisivat juuri nyt todella tarpeen. Lopputuloksena oli jälleen viimeinen sija, kielto, sekä kaksi pudonnutta puomia. Todellinen pohjanoteeraus, mutta hei, ainakin Mikki päätti piristää minua ja mustankirjava pääsi ihan palkintojenjakoon asti.
Kisapäivästä jäi itselleni hyvä fiilis, vaikka Kurtun kanssa kaikki menikin pieleen. Muiden hevosten kanssa tuli onnistumisiakin ja se vain on fakta ratsastuksessa, että aina ei suju. Kurtun kanssa jatkamme treenejä ja ehkä ensi kerralla taas sujuu paremmin.
|
|
|
Post by Cara S. on Feb 16, 2021 13:44:31 GMT
16.02.2021 HankilaukkaaTämä talvi on ollut upein moneen vuoteen ja hankitreeniä on tehty oikein kunnolla hevosten kanssa. Erityisesti Kurttu on rakastanut kunnon hankilaukkoja ja olemmekin menneet pellolla niin paljon, kuin ikinä on vain voinut. Talven olemme pitäneet enimmäkseen hauskaa ja nyt kevään saapuessa alamme pikkuhiljaa treenaamaan kesän kilpailukautta varten.
|
|