|
|
Post by Cara S. on Nov 23, 2018 19:58:52 GMT
Jean Harlow de Winter
brittiläinen ratsuponi, tamma
143cm, mustanvoikko
Helppo A, 100cm
Jennyn liikutuksesta vastaa Cara, jonka lisäksi tamman kanssa touhuaa välillä talliorja-Jenny, Fiona tai Susan!
|
|
|
|
Post by Cara S. on Aug 5, 2019 12:31:24 GMT
13.04.2019 Jennyn ensimmäinen varsa
Merkintä ja kuva tulossa myöhemmin!
|
|
|
|
Post by Cara S. on Aug 5, 2019 12:38:48 GMT
31.07.2019 Heinäkuun villi-cup
Suuntana oli jo tutuksi tullut Adina ja heinäkuun villi-cup, jossa olin useasti kilpaillut. Tällä kertaa mukaa lähti Roxy, Mikki, Kurttu, sekä Jenny, joten lähdimme matkaan kahdella trailerilla. Avukseni olivat lähteneet tallityöntekijä Jenny (eli Jenny N., kun kerta Jenny-ponikin löytyy), Tontun vuokraaja Mira, sekä Merrin omistaja Susan. Fiona oli jäänyt pitämään tallia pystyssä, koska kisoissa tulee menemään koko päivä. Itselläni oli perässä puoliveriorien traileri, sekä vieressäni etupenkillä Susan. Jenny N. vetää perässään ponitammoja seuranaan Mira. Liikkeelle oli lähdetty heti aamulla ja lopulta saavuimme perille ajallaan. Päivä alkaa kouluratsastuksella, joten otimme kaikki hevoset ulos trailerista. Itse hoidin kuntoon Roxyn, joka starttaisi ratsuistani ensimmäisenä. Kouluradalla helpossa B:ssä starttaa Roxy, Jenny, sekä Kurttu, joten lähdimme verryttelemään ratsuja. Itse vastasin Roxyn verryttelystä, Jenny N. pääsi Kurtun selkään ja Susan Jennyn. Mira jäi kävelemään Mikin kanssa, joka starttaisi vasta seuraavassa luokassa.
Jenny oli verryttelyssä aluksi aikamoinen rodeoponi ja Susan saikin käyttää sen kanssa kaikki selässäpysymistaitonsa. Nähdessäni ponin käytöksen, teki mieli vaihtaa itseni Jennyn selkään ja laittaa Susan Roxyn kanssa, mutta päädyin vain huutelemaan Susanille parit neuvot, luotan kuitenkin tämän ratsastustaitoihin. Lopulta Jennykin oli malttanut asettua ja näytti verryttelyn loppupuoliskolla oikein mukavalta. Itse ehdin tamman selkään vasta juuri ennen ratamme alkua, joten radalle suunnattiin sitten suoraan. Koko koulurata sujui ihan kivasti. Ei mitään superfiilistä, muttei nyt mitenkään penkinkään alle mennyt. Lopullinen sijoituksemme oli 5/11 ja prosentteja tuli kasaan ihan hyvät 65%.
Kun lopulta kaikki koulusuoritukseni oli valmiit, oli jonkin verran odottelua ennen esteitä. Jenny ja Roxy starttaavat 70cm, mutta tammat olivat valmiiksi jo aika vertyneitä. Otin molempien kanssa lyhyet verryttelyt, jossa hyppäsin parit esteet ja hieman katselin miltä tammat tuntuvat. Molempien kanssa sujui ihan kivasti, joten päätin verryttelyt lyhyeen ja jäin odottelemaan radalle pääsyä.
Heti radalle päästyämme Jenny aloitti taas kiukuttelunsa ja menimme hienosti esteiden välistä poikittain ennenkuin saimme aloitusluvan. Laukkasin tamman kanssa hetken ympyrää, jonka jälkeen vihdoin pääsimme aloittamaan. Radan alkaessa Jenny kasvatti vauhdin ihan järjettömäksi ja itse pystyin vain ohjaamaan sen esteeltä toiselle. Jenny pudotti pari puomia ja lopulta yhdelle okserille tamma päätti täydestä vauhdista kieltää ja oli todella lähellä, etten pudonnut ratsailta. Tässä kohtaa vähän ärähdin tammalle ja sen temppuilulle, otin rauhoittavan raviympyrän ja tulimme esteelle uudelleen. Tässä kohtaa Jennykin tuntui tajuavan kuinka typerää sen touhu oli ja suoritti loppuradan puhtaasti ja huomattavan paljon rauhallisemmin. Maaliviivan ylittäessämme Jenny sai minulta kunnon kehut hyvin suoritetusta loppuradasta, vaikka alku olikin katastrofaalinen.
Jenny sai ymmärrettävästi luokastaan viimeisen sijan, mutta ei se haittaa. Tämä oli Jennyn ensimmäinen kilpailu varsomisen jälkeen, emmekä ole kauheasti ehtineet treenaamaan, joten odotukset eivät olleet kovinkaan korkealla. Tärkeintä oli, että ratamme sai kuitenkin hyvän päätöksen ja meille molemmille jäi hyvä fiilis.
|
|
|
|
Post by Cara S. on Oct 23, 2022 13:09:43 GMT
Kirjoitettu tallityöntekijä Fionan näkökulmasta04.08.2022 Maastoesteillä"Maltas nyt hetki senkin kuumakalle", mutisin ympärilläni pyörivälle tammalle. Jenny aina aluksi vieraissa paikoissa otti kunnolla kierroksia, mutta yleensä se hetken kuluttua rauhoittuu. Olimme saapuneet treenaamaan maastoesteitä suurelle hevoskeskukselle ja kanssamme samassa valmennuksessa on muutaman muutakin ratsukkoa: Cara ja Kurttu, sekä pari vierasta. Vähän matkan päässä oleva Kurttu kajauttaa ilmoille kovan hirnahduksen, mutta kukaan ei vastaa sille. Nousemme ratsaille ja lähdemme Caran kanssa kiertämään pientä lenkkiä alkuverryttelyksi. Jenny joutuu melkein ravaamaan paikoitellen pysyäkseen Kurtun valtavan käynnin perässä. Otamme muutamia ravi- ja laukkapätkiä, jotta hevosten lihakset lämpenevät. Onneksi valmennukseen osui hieman viileämpi päivä, ettei tarvitse ihan helteessä hypätä. Alkuverryttelyiden jälkeen valmennus alkaa. Valmentajanamme toimii kokenut kenttäratsastaja Fina Luotola, jonka valmennuksissa olen joskus ennenkin käynyt Caran hevosilla. Fina on yksi Caran luottovalmentajista. Keskitymme valmennuksissa erilaisiin sarjoihin, meille määrätään aina 3-4 estettä peräkkäin hypättäväksi. Jenny käy tuttuun tapaan aika kuumana, mutta olen ratsastanut sitä viime aikoina todella paljon, joten saan paketin pidettyä yllättävän hyvin kasassa. Jenny ei ole kovinkaan usein maastoesteille päässyt, mutta se on hyvä hyppääjä, eikä kyttää turhia. Jenny ei kilpaile kenttäratsastuksessa, mutta maastoesteet silloin tällöin ovat hyvää vaihtelua. Valmennuksemme sujuu todella hyvin siihen nähden, että kaikki muut valmennuksessa olevat ovat huomattavasti rutinoituneempia maastoesteiden hyppääjiä. Jenny kuitenkin suorittaa tehtävät hyvin ja rohkeasti, vaikka vauhtia onkin paikoitellen liikaa.  Valmennuksen loputtua suoritamme Caran kanssa taas oman loppuverryttelymme maastolenkillä, jossa kävelemmekin aika pitkän lenkin. Kun hevoset ovat tarpeeksi tasaantuneet, palaamme trailerille. Kumpikaan hevonen ei vielä tässä kohtaa halua juoda, mutta kotona niitä odottaa elektrolyyttivedet.
|
|
